1785 sa roun lannen koumin ki ka koumansé oun sanmdi.

Louis XVI ki ka bay dé enstrigsyon à La Pérouse, 29 jen 1785, twèl di Nicolas-André Monsiau.

Évènman chanjé

  • 5 janvyé : vis-rwè di Brézil ka souprimen tout mannifagtir tègstil-ya di Minas Gerais é di Rio de Janeiro, so sa-ya ki ka fabriké dé tisou grosyé pou vètman-an dé lèsklav.
  • 27 janvyé : fondasyon di Linivèrsité-a di Lajéyòrji.
  • 6 jwiyé : Kongrè-a di Konfédérasyon-an ka adòpté dollar-a kou lanmonnen inik dé Létazini.
  • 23 jwiyé - 5 out : Vénisyen-yan ka bonbardé òkò roun fwè Sousse an Tinizi.
  • 1e out, Brest : koumansman dé vwayaj di La Pérouse an Lazi, an Lanmérik di Nò ké Pasifik Lwès (finisman an 1788). Dé navir-ya di èspédisyon-an la Boussole ké l'Astrolabe ké pédi yé kò annan Pasifik Sid-a. À sa jou, lépav-a di "l'Astrolabe" janmen té ritrouvé.
  • 21 out - 18 sèptanm : lèskad-a di lanmiral Angelo Emo ka bonbardé Sfax.
  • 30 ògtòb - 20 novanm : Vénisyen-yan ka ataké pòr-a di La Goulette an Tinizi.

Lazi chanjé

  • 3 janvyé : larmé birman-an ki voyé pa lirwè-a Bodawpaya ka anparé so kò di Mrauk U, kapital di l'Arakan. Sala ka sésé di fika roun rwayonm endépandan.

Nòt ké référans chanjé

Lyen ègstèrn chanjé