Tèrm-an démokrasi (di grèk ansyen δημοκρατία / dēmokratía, konbinézon di δῆμος / dêmos, « téritwar » (di daiesthai, partajé) épi « ansanm dé sitwayen », ké kratos, « pouvwar »), ka dézigné pli souvan-an oun réjim politik annan lakèl sitwayen-yan gen pouvwar-a. Li pouvé osi dézigné oben kalifyé pli larjman oun fòrm di sosyété, oun fòrm di gouvèlnans di tout òrganizasyon, oben òkò roun sistenm di valò.

Oun èstati di jenn wonm touni ki ka tchenbé oun kayé andan so lanmen, alégori di Répiblik, ki ka enstrwi Démokrasi-a rouprézanté an jenn fanm ki drapé.

Soulon sélèb fòrmil d'Abraham Lincoln(16e prézidan dé Étazini di 1860 à 1865) prounonsé lò di diskou di Gettysburg, démokrasi-a sa « gouvèlman-an di pèp, pa pèp-a, pou pèp-a ». Sa roun dé définisyon kanonik kouraman roupran, ensi k'an ka témwagné artik 2 di Konstitisyon di 1958 di Senkyenm Répiblik franséz (Tit Ié: Di souvrennté-a).

Nòt ké référans chanjé

Wè osi chanjé