Pari : Diférans ant vèrsyon

Contenu supprimé Contenu ajouté
PouLagwiyann (kozman | kontribisyon)
Aucun résumé des modifications
PouLagwiyann (kozman | kontribisyon)
Aucun résumé des modifications
Lign 47 :
=== Jéyoloji ké rélyèf ===
Basen parizyen-an, ki konstitchwé i té gen 41 milyon di lannen, ka fòrmen roun gran ansanm di kouch sédimantè sigsésiv. A roun basen maren épikontinantal ki ka roupozé asou dé masif ki ka daté di paléyozoyk, Vosges, Masif santral-a ké Masif armoriken-an. Ké fòrmasyon-an dé Zalp, basen-an ka roufronmen so kò mé ka rété ouvè bò'd Lanmanch-a ké loséyan Atlantik-a, préfigiran fitir basen flivyal-ya di Lalwè-a é di Lasenn-an. An finisman-an di l'Oligocène, Basen parizyen-an ka divini kontinantal.
 
== Toponnimi ==
Non-an di sité-a sa atèsté pou pronmyé fwè-a pa Jules César, o milyé di ie syèk anv. J.-K., annan Lagèr dé Gol, anba fòrm Lutecia oben Lutetia (soulon mannouskri-ya). Nou ka trouvé answit Lutetia apud Parisios o ive siècle (Parisios ki sa à lakizatif pliryèl-a) ; épi Parisios [usque] an 400 - 410, é anfen Pari, atèsté dipi 887.
 
Mo Pari-a sa isou di non di pèp golwè dé Parisi (o datif lokatif pliryèl : Parisiis), don Pari té kapital-a à lépòk galo-romen.
 
Parisi-ya té bay yé non à Pari, ensi ki o péy di Parisis (atchwèlman « péy di Lafrans »), ki ka sibzisté annan Villeparisis, Cormeilles-en-Parisis, Fontenay-en-Parisis. Nou té ka trouvé égalman dé golwè an Langlétè, annan atchwèl Yorkshire di Lès-a.
 
== Nòt ké référans ==